Nöyryyttä, herkkyyttä ja erikoisiakin ideoita

Solveig Ekholm ja Noora Kuurne ovat vuoden 2021 tanssikasvattajat

Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry:n jäsenoppilaitoksissa työskentelee noin 800 tanssinopettajaa. Tanssin taiteen perusopetuksen oppilaitoksissa tehdään upeaa työtä, jonka merkitys on viimeisten kahden vuoden aikana korostunut entisestään. Tanssinopettajat ovat sitkeästi ja luovasti onnistuneet soveltamaan ammattitaitoaan tavoilla, joita ei muutamia vuosia sitten olisi voinut kuvitellakaan. Korona-aika on muokannut ja muovannut tanssinopettajan työnkuvaa enemmän kuin montaa muuta ammattia.
Vuonna 2021 Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry haluaa jakaa kaksi vuoden tanssikasvattajan palkintoa. Solveig Ekholm ja Noora Kuurne ovatkin palkintonsa ansainneet. Osoituksena ja kiitoksena heille halutaan osoittaa Teatterijärjestöjen keskusliiton ansiomerkit. Noora Kuurne saa pronssisen ansiomerkin yli 10 vuoden ja Solveig Ekholm hopeisen ansiomerkin yli 20 vuoden ajan jatkuneesta työstä tanssin taiteen perusopetuksen alalla.
Vaikka vuoden 2021 tanssikasvattajat asuvat ja työskentelevät eri puolilla Suomea, on heillä myös paljon yhteistä. He molemmat ovat työhönsä sitoutuneita ja siitä innostuneita tanssinopettajia, jotka nostavat oppilaan työnsä johtotähdeksi.

Työtä pienillä paikkakunnilla

– Valmistuin vuonna 1999 tanssinopettajaksi silloisesta Turun taiteen ja viestinnän oppilaitoksesta. Ihan sattuman kautta päädyin venäjän kielen taitoni takia Musiikkiopisto Arkipelagin projektiin mukaan ja nyt olenkin työskennellyt saaristossa jo yli 20 vuotta, Solveig Ekholm naurahtaa.
Solveig Ekholmin ura on hyvin ainutlaatuinen. Työskentely saaristossa kaksikielisessä oppilaitoksessa ei ehkä aina ole niin eksoottista kuin miltä se kuulostaa, sillä matka kotoa Kaarinasta Paraisille ei kestä kuin parisen kymmentä minuuttia. Toista on kuitenkin niinä päivinä, jolloin työpäivä on Korppoossa. Silloin matkaan voi kulua kolmekin tuntia suuntaansa.
– Pidän tosi tärkeänä sitä, että myös pienillä paikkakunnilla on laadukasta opetusta. Tässä toimintaympäristössä pääsee kehittämään omaa työtään ja vastaavasti näkee työnsä tulokset.
Suhde saaristoon on läheinen myös omakohtaisesti. Solveig Ekholm asui lapsuutensa Kemiön saarella, ja tanssiminen jäi silloin pikkutytön haaveeksi. Nyt tilanne on toisenlainen ja Solveig Ekholmin työn jälki näkyy alueella hyvin monella eri tavalla. Paitsi että Musiikkiopisto Arkipelagin tanssijoiden määrä on kasvanut muutamasta ryhmästä useammankin tanssinopettajan työllistäväksi oppilaitokseksi, ovat vuosien varrella sadat ja sadat lapset ja nuoret saaneet Solveigin opeissa tanssista rakkaan harrastuksen, elinikäisen ystävän tai jopa ammatin.
– Kiitos kuuluu tietysti musiikkiopistolle, joka on antanut minun työskennellä omalla tyylilläni ja toteuttaa välillä erikoiseltakin tuntuvia ideoita, Solveig Ekholm hymyilee.

Erilaiset toimintaympäristöt

Noora Kuurne työskentelee tällä hetkellä sekä pääkaupunkiseudulla että Etelä-Hämeessä. Helsingin tanssiopiston kasvatti päätyi Oulun seudun ammattikorkeakoulun opintojensa jälkeen kotioppilaitokseensa töihin. Sattumien ja kohtaamisten kautta työviikko alkoi kuitenkin myöhemmin muotoutua sekä Helsingin tanssiopiston että Etelä-Hämeen Tanssiopiston yhdistelmäksi. Kahden erilaisen oppilaitoksen yhdistelmä tuntuu mielekkäältä.
– Toimintaympäristöt tanssiopistoissa ovat tietysti erilaiset ja se on ammatillisesti tosi rikastuttavaa. Mutta pohjimmiltaan opetustyö on kuitenkin samanlaista, riippumatta toimintaympäristöstä. Tavoitteet muodostuvat kuitenkin aina ryhmien tarpeista käsin ja näin ollen oppimistarpeet voivat olla myös saman koulun luokilla joskus hyvinkin erilaiset, Noora Kuurne pohtii.
– Vaikka oppilaitokset ovat erikokoisia, olen tosi kiitollinen siitä, että minuun luotetaan ja saan työskennellä omalla tavallani kummassakin koulussa.
Tanssinopettajan työssä Noora Kuurne näkee montakin kiehtovaa ja innostavaa asiaa. Alun perin lastentarhanopettajan työstä haaveillut Noora löysi tanssinopettajan ammatista alan, jossa yhdistyvät paitsi opettaminen, myös rakkaaksi muodostunut taidemuoto.
– Nyt ajattelenkin, että baletti tarjoaa tämän päivän ihmiselle paljon sellaisia mahdollisuuksia ja kehittymiskohtia, joista on hyötyä koko elämässä. Baletti edellyttää ja kehittää keskittymiskykyä, oppimaan oppimisen taitoja ja auttaa samalla asettumaan omaan kehoon ja pysähtymään tähän hetkeen.

Tanssi löytyi sattumalta

Molemmat vuoden tanssikasvattajat ovat omakohtaisestikin kokeneet, miten paljon sattuma voi vaikuttaa tärkeissäkin asioissa – kuten esimerkiksi tanssin pariin päätymisessä.
Noora Kuurne ilmoitti äidilleen 4-vuotiaana, että haluaa harrastuksen ihan niin kuin kaveritkin.
– Äiti oli ihan hämmästynyt ja alkoi ihmetellä, mitä 4-vuotiaat harrastavat, Noora Kuurne nauraa.
Tanssi valikoitui harrastukseksi paitsi sopivan sijainnin, myös perheen aikatauluihin käyvän ajankohdan vuoksi. Helsingissä lapsuutensa asunut Noora päätyi siis sattumalta Helsingin tanssiopiston tunneille. Heti ensimmäisestä Leila Sillantakan pitämästä luovan tanssin tunnista alkaen Noora Kuurne tunsi löytäneensä oman juttunsa.
– Muutama vuosi myöhemmin Leila ehdotti minulle balettitunteja ja ne tuntuivat ihanilta. Kun 9-vuotiaana pääsin mukaan Helsingin tanssiopiston erikoiskoulutukseen, alkoi tanssi täyttää arkeani enemmän.
Solveig Ekholmin lapsuuden maisemissa tanssitunteja ei ollut tarjolla pääkaupunkiseudun tapaan.
– Katselin lapsena kavereiden kanssa Famea ja haaveilin tanssiharrastuksesta. Kun yläkouluikäisenä pääsin mukaan Sirkku Hiltusen jazztunneille, innostuin niin kovasti, että ahmin kaikki kansalaisopiston tanssilliset kurssit vatsatanssista rytmiseen voimisteluun, Solveig Ekholm hymyilee.
Molempien vuoden tanssikasvattajien suureksi rakkaudeksi muotoutui baletti.
– Tykkään kyllä kaikista tanssilajeista ja täällä maaseudulla olen päässyt opettamaankin melkein mitä vain. Baletin satumaailma oli kuitenkin se, mihin alun perin rakastuin, Solveig Ekholm kertoo.
Myös Noora Kuurne kokee löytäneensä baletista oman kotinsa.
– Baletin kokonaisvaltaisuus ja monitasoisuus puhuttelee kovasti. Ja onhan baletti myös kaunista ja sen tarinat suorastaan lumoavia.

Tanssinopetusta oppilaan ehdoilla

Sekä Noora Kuurne että Solveig Ekholm työskentelevät hyvin oppilaslähtöisesti.
– Olen ihan pohjattoman kiinnostunut ja innostunut oppimisesta ilmiönä. Opettajana haluan herätellä jokaisen oppilaan omaa sisäistä motivaatiota. Ja jos oppilaiden toiminnan innoittajasta saa kiinni, koen, että tanssista tulee oppijalle omakohtainen elämys ja kokemus, Noora Kuurne kuvailee.
Solveig Ekholm tunnistaa samankaltaisia teemoja omassa työssään.
– Haluan aina auttaa oppilasta löytämään oman sisäisen tanssijansa. Ja sen sisäisen tanssijan löytymistä on ihan etuoikeus päästä seuraamaan, Solveig Ekholm kertoo.
Vaikka oppilaiden kohtaaminen yksilöinä on tanssinopetuksen tärkeä kulmakivi, on se myös hyvin haastavaa. Opetustyö ei siis tavallaan muutu koskaan helpommaksi.
– Työ pitää minut herkkänä ja nöyränä. Valinnat ja päätökset tehdään olemassa olevan tiedon varassa ja välillä sitä on sitten tehtävä tiedon kartuttua korjausliikkeitä, Noora Kuurne hymyilee.
– Ja kun oppilaat kohtaa yksilöinä, heihin jokaiseen myös kiintyy. Joskus tuntuukin, että otan esimerkiksi tanssiharrastuksen lopettamispäätökset ihan liian henkilökohtaisesti, koska olen itse sitoutunut suhteeseen niin kovasti, Solveig Ekholm toteaa.

Elämäni opettaja

Tanssinopettajan työn haastavuus ja ammattitaidon kehittäminen ovat tuttuja teemoja kummallekin vuoden tanssikasvattajalle. Molemmilla on myös omakohtaista kokemusta siitä, miten merkittävä rooli tanssinopettajalla voi olla elämän pyörteissä.
– Totta kai ensimmäinen opettajani Leila Sillantaka on ollut merkittävä. Muita tanssimiseeni ja opettajuuteeni vaikuttaneita tärkeitä nimiä ovat Heli Kuula, Mirja-Liisa Herhi, Maj-Lis Rajala, Minna Stenvall, Riikka Nyman. Paljon muitakin hyviä opettajia minulla on toki ollut, nyt tuntuukin ihan etuoikeutetulta oivaltaa, miten hienoja ja erilaisia opettajia minulla on elämäni aikana ollut! Noora Kuurne toteaa.
Samanlaisia ajatuksia on myös Solveig Ekholmilla.
– Tärkeitä ihmisiä on paljon. Taru Arho, Mirja-Liisa Herhi, Liisa Palin ja tietysti ensimmäinen opettajani Sirkku Hiltunen. Osan kanssa heistä suhde tietysti jatkuukin vielä!
Entä ovatko Solveig Ekholm tai Noora Kuurne joillekin heidän elämänsä opettajia?
Ihan takuuvarmasti.

 

 

Solveig Ekholm on työskennellyt Musiikkiopisto Arkipelagin tanssinopettajana ja tanssiosaston johtavana opettajana vuodesta 1999. Hänen pitkäjänteisellä ja omistautuneella työpanoksellaan on ollut valtava merkitys paraislaiselle tanssikentälle, joka on laajentunut suuresti hänen yli 20-vuotisen työpanoksensa aikana ja ansiosta. Ekholm tunnetaan innovatiivisena ja monipuolisena opettajana, joka on aktiivisesti kehittänyt koko oppilaitoksen toimintaa. Viimeisten kahden vuoden aikana Ekholmin avoimuus, ennakkoluulottomuus ja sitkeys ovat luoneet hienoja opetusratkaisuja korona-ajan etäopetuksen haastaviin tilanteisiin.

 Noora Kuurne työskentelee tanssinopettajana sekä Etelä-Hämeen Tanssiopistossa että Helsingin tanssiopistossa. Opetustyön hän on päätoimisesti aloittanut vuonna 2011 ja on koulutukseltaan sekä tanssinopettaja AMK että tanssitaiteen maisteri (tanssipedagogiikka). Kuurneen opetusaine on baletti, johon hän on sitoutunut poikkeuksellisen vahvasti. Nuoresta iästään huolimatta hän on kehittänyt lajin haastavaa pedagogiikkaa ydintaito-näkökulmalla, joka auttaa ymmärtämään ja toteuttamaan baletin linjausta ja tekniikkaa. Opetuksessaan Kuurne pilkkoo baletin liikekielen ymmärrettäviin osiin ja opettaa tekniikkaan liittyvien syys-seuraussuhteiden oivaltamista. Kuurne tunnetaan myös oppilaitaan kunnioittavana ja kaikkia tasapuolisesti kohtaavana opettajana.

Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry haluaa osoittaa Solveig Ekholmille ja Noora Kuurneelle vuoden tanssikasvattaja 2021 -palkinnon kiitokseksi laadukkaasta ja määrätietoisesta työstä tanssin taiteen perusopetuksen parissa.

 

Lue myös tanssin taiteen perusopetuksen eteen tehdystä työstä myönnetyn erikoispalkinnon saaneen Hannele Niirasen haastattelu:
https://stopp.fi/artikkelit/tanssissa-on-kaikki/ 

Lue tanssinopettajan työnkuvan muutoksesta menneiden vuosikymmenten aikana:
https://stopp.fi/blogikirjoitus/stopp40-tanssinopettaja-on-tanssin-moniottelija/