STOPP40: Taiteen perusopetuksesta pohja ammattiin

Tanssista ensin rakas harrastus ja sitten ammatti

Laki taiteen perusopetuksesta astui voimaan vuonna 1992. Vaikka tanssialalla tasolta toiselle etenevä tanssinopetus oli tuttua jo ennen sitä, nosti uusi laki tanssin muiden taideaineiden rinnalla osaksi uutta koulutusjärjestelmää ja sen kehitystyötä. Nykyisin voimassa oleva laki on vuodelta 1998, mutta parhaillaan lakia uudistetaan tietyiltä osin.
Lain ohella merkittävän rungon toiminnalle muodostavat Opetushallituksen laatimat opetussuunnitelmien perusteet, jotka luovat puitteet taiteen perusopetuksen käytännön toteutukselle. Tämänhetkiset yleisen ja laajan oppimäärän perusteet ovat vuodelta 2017 ja niiden pohjalta oppilaitokset ovat tehneet kukin omat opetussuunnitelmansa, jotka on hyväksytty joko Opetus- ja kulttuuriministeriössä tai kunnassa.

Paulan kuvasi tanssimassa Sami Pulkkinen.

Nykyisin alalle valmistuvat tanssialan ammattilaiset ovat hyvin usein tanssin taiteen perusopetuksen kasvatteja. Esimerkkeinä heistä ovat 23-vuotias tanssinopettaja Nellinoora Paju sekä 25-vuotias tanssija Paula Vuorela. Nellinoora työskentelee tällä hetkellä Oulun seudulla ja Paula Vaasassa, mutta kummankin tanssiura on saanut alkunsa Riihimäeltä, jossa sekä Nellinooralla että Paulalla on takanaan vuosien tanssiopinnot Tanssistudio Dance Artissa. Sen jälkeen tanssi on kuljettanut heitä ensin ammatilliseen koulutukseen ja sen kautta työelämään, tanssialan ammattilaisiksi. Lapsena aloitettu harrastus voi siis muodostua elämän kannalta hyvin merkittäväksi. Sekä Nellinooralla että Paulalla tanssista tuli ensin rakas harrastus ja sitten ammatti.

Toimintaympäristön vaikutus työnkuvaan

Keväällä 2021 Oulun ammattikorkeakoulusta tanssinopettajaksi valmistunut Nellinoora Paju elää tällä hetkellä vauhdikasta tanssinopettajan työarkea. Hän työskentelee Oulun seudulla täysipäiväisesti kolmessa eri tanssikoulussa ja opettaa eri-ikäisiä tanssijoita lapsista aikuisiin, alkeistunneista kilpaileviin ryhmiin.
– On tosi kiinnostavaa nähdä erilaisten tanssikoulujen toimintaa. Opettajan työnkuva voi vaihdella paljonkin koulun toiminnan, tilojen ja vastuiden myötä. Esimerkiksi juuri taiteen perusopetus tuo opettajalle arvioinnin myötä ihan uudenlaisia työtehtäviä ja näkökulmia, Nellinoora miettii.

Nellinoora avoimien ovien tunnilla vuonna 2005.

Aloittaessaan satubaletin 3-vuotiaana Pia Konstantinova-Lastumäen opeissa Riihimäellä Nellinoora ei voinut kuvitellakaan päätyvänsä alalle. Itse asiassa tanssin ammatillinen koulutus nousi vaihtoehdoksi vasta lukioiässä.
– Jostain syystä en tiedostanut ollenkaan, että tanssia voisi opiskella ihan ammatillisestikin. Mutta sitten kun tiedostin, asiaa ei tarvinnut juuri miettiä, Nellinoora hymyilee.
Tanssi itsessään veikin Nellinooran mukanaan tosi nuorena. Siirryttyään Dance Artin oppilaaksi vuonna 2007 tanssista tuli yhä isompi osa arkea. Tanssimisen, eri tanssilajien ja edistymisen ohella merkittäväksi asiaksi nousivat kaverit.
– Kaveriporukalla on kyllä tosi suuri vaikutus asiaan. Meitä oli tosi tiivis ja hyvä porukka, jonka kanssa treenattiin yhdessä vuosia. Yhteys säilyy varmasti loppuelämän.
Saman ilmiön Nellinoora kohtaa nyt opettajana. Opettajan työ on myös nostanut esiin pedagogiikan merkityksen työssä.
– Pienten lasten opettaminen on kaikkein haastavinta. Opettajalla on valtava vastuu. Sitä paitsi lapsilta tulevat ne kaikkein hankalimmat kysymykset – niin tanssiin kuin elämäänkin liittyen, Nellinoora naurahtaa.

Ammattikoulutus ulkomailla

Paula hyppäsi tanssin maailmaan ekaluokkalaisena.

Paula Vuorelan tanssiura alkoi ekaluokkalaisena niin ikään Riihimäellä. Tanssi tuntui heti omalta lajilta ja haaveissa olikin balettitanssijan ammatti.
– Pitää kyllä kiittää äitiä siitä, että hän antoi minun kokeilla eri tanssilajeja vapaasti omaan tahtiini. Omat lajit löytyivät kyllä ja vaikkei minusta balettitanssijaa tullutkaan, loi se hyvän pohjan moneen muuhun, Paula kertoo.
Keväällä 2021 Tukholman Balettakademienista tanssijaksi valmistunut Paula työskentelee tällä hetkellä tanssijana Vaasan kaupunginteatterissa sekä sen ohella tanssinopettajana Vaasan seudulla. Nykyinen työ antaakin mahdollisuuden hyödyntää omaa osaamista hyvin laaja-alaisesti.
– Lukion jälkeen pidin kaksi välivuotta ja kulutin ne oikeastaan tanssien. Välivuodet vahvistivat ajatusta siitä, että haluan tehdä tätä työkseni.
Oman alan löydyttyä sopivan opiskelupaikan löytäminen tuntui haastavalta. Tukholman Balettakademien valikoitui opiskelupaikaksi kuitenkin lopulta painotuksensa vuoksi. Teatteri- ja musikaalimaailmaan intoutunut Paula onkin opiskelupaikkaansa tyytyväinen, eikä opiskelun myötä vahvistuneesta ruotsin kielen taidostakaan ole haittaa.
– Koenkin, että voin nyt sujuvasti työskennellä missä Pohjoismaassa tahansa.
Kuluneet koronavuodet ovat haastaneet, mutta myös nostaneet tanssin merkitystä sekä henkilökohtaisella että yleisellä tasolla.
– Tämä on haastava ala, mutta tästä saa irti vähintään yhtä paljon kuin antaa. Uskonkin, että taiteen merkitys on lopulta vain kasvanut.

Harrastuksen kautta omalle alalle jo lapsena

Nellinooran kuvasi osana Tanssikeskus Citydancen henkilökuntaa Harri Tarvainen.

Sekä Nellinoora Paju että Paula Vuorela ovat osin sattumienkin kautta päätyneet uralleen jo lapsena. Harrastuksen kautta löytynyt ala on muodostunut elämäntavaksi ja sen kautta on jo nyt luotu elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Molemmat oivaltavatkin, miten suuri merkitys on sillä, että heidät on viety lapsena juuri tanssikouluun oppilaaksi. Tanssikoulun merkitys elämän kannalta voi siis olla valtava. Nyt kun tanssista on tullut yhä tärkeämpi osa arkea, näkevät molemmat myös pitkäjänteisen taiteen perusopetuksen arvon omassa elämässään.
– Pitkä suhde omaan tanssikouluun ja sen opettajiin on tärkeä, Nellinoora pohtii selatessaan lapsuuden ja nuoruuden ajan tanssioppilasrekisterinsä tietoja. Muistoja nousee pintaan rekisteriotetta selaillessa.
Juuri nyt työ tanssinopettajana tuntuu hyvältä, mutta samalla Nellinoora Paju on miettinyt jatkavansa opintojaan jossain vaiheessa.
– Opinnot ja työ ovat tuoneet tullessaan niin monta uutta syventymistä odottavaa asiaa! Ehkä tulevaisuudessa työskentelen opettamisen ohella tanssi- tai muun taidealan kehitystehtävissä.
Kiire ei kuitenkaan ole, sillä tällä hetkellä tuntuu tärkeältä syventyä tanssinopettamiseen ja päästä sen myötä kiinni työhön kunnolla.
Myös Paula Vuorela tuntee löytäneensä alansa.
– Teatterityö on tuonut nostanut esiin paljon uusia kiinnostuksen kohtia ja jatkossa toivon tanssin ohella voivani kehittää laulamisen ja näyttelemisen taitoja. Tulevaisuudessa toivonkin työskenteleväni laaja-alaisesti taiteen kentällä ja toteuttavani myös omia projekteja.
Ala tarjoaa monia kehityssuuntia, joten mahdollisuuksiakin on paljon.
– Suhtaudun tulevaisuuteen toiveikkaasti ja avoimin mielin, hän jatkaa.

Tanssista ammatti?

Suomessa tanssialan perustutkinnon voi suorittaa Ammattiopisto Livessä Espoossa, Lapin Urheiluopisto Santasportissa Rovaniemellä, Riveriassa Outokummussa, Suomen kansallisoopperan balettioppilaitoksessa Helsingissä sekä Tampereen konservatoriossa. Eri oppilaitosten tarjoamat opinnot eroavat toisistaan painotusten ja opetettavien tanssilajien osalta. Tanssinopettajan koulutuksen voi käydä Oulun ammattikorkeakoulussa, Savonia ammattikorkeakoulussa Kuopiossa sekä Turun ammattikorkeakoulussa. Myös opettajakoulutuksen opinnot ja painopisteet eroavat toisistaan eri oppilaitosten välillä. Tanssialan korkeakoulutusta järjestää Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu Helsingissä.

 Yhteishaku on ajankohtaista helmi-maaliskuussa. Perustutkintojen yhteishaku on 22.2. – 22.3.2022, ammattikorkeakoulujen kevään toinen yhteishaku on 16.3. klo 8 – 30.3. klo 15. Lisäksi tanssia voi opiskella kansanopistoissa erilaisilla tanssilinjoilla. Tutustu lisää: www.opintopolku.fi

Lue myös ajatuksia tanssinopettajan työnkuvan muutoksista viimeisten 40 vuoden aikana:
https://stopp.fi/blogikirjoitus/stopp40-tanssinopettaja-on-tanssin-moniottelija/