Skip to content

Liiton hallituksen kannanotto OKM:n taiteen perusopetus -selvityksestä

Opetus- ja kulttuuriministeriön lausuntopyyntö 9/040/2019 päivätty 19.6.2019. Liiton hallitus antoi selvityksestä lausunnon 16.8.2019 kokouksessaan. 

Selvitys taiteen perusopetuksen rahoitusjärjestelmän uudistamistarpeista taiteen perusopetuksen saatavuuden turvaamiseksi sekä rahoitusjärjestelmän selkeyttämiseksi ja ajantasaistamiseksi

SUOMEN TANSSIOPPILAITOSTEN LIITTO STOPP ry:n LAUSUNTO 

  1. Ehdotan, että valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen (mom. 29.10.30) taiteen perusopetuksen opetustuntikohtaiseen valtionosuuteen lisätään 137 000 tuntia (yht.1 807 500 tuntia) ja jako musiikin ja muiden taiteenalojen välillä poistetaan.

 

Kannatamme taiteiden välisen tasa-arvon toteuttamista taiteen perusopetuksen piirissä.

Taiteenalojen välinen tasa-arvo toteutuu varmimmin taiteen perusopetuksen rahoitusta lisäämällä. Tulevan rahoitusuudistuksen yhteydessä tulisi eri taiteenalojen välinen jako poistaa. Myös tiedonkeruun kehittäminen, taiteenalakohtaisten painotusten hyväksyminen ja ymmärtäminen sekä rahoituksen joustavuus ja hakuprosessin helpottaminen ovat taiteenalojen tasa-arvon edistämisen kannalta tärkeitä tavoitteita.

Tanssin taiteen perusopetukseen tulisi saada lisää valtionosuustunteja ja lisää kouluja valtionosuuden piiriin. Tanssin suuret oppilas- että tuntimäärät sekä hyvä sijoittuminen OKM:n harrastuskyselyssä puoltavat tanssiharrastuksen lisätukea. Suomen Tanssioppilaitosten liiton vuoden 2018 jäsenkyselyssä tanssin taiteen perusopetuksen piirissä oli 40 777 oppilasta ml. varhaiskasvatus ja aikuiset. On myös huomionarvoista, ettei tanssin taiteen perusopetuksen nykyinen vos-tuntirahoitus kata tanssin vos-kouluissa annettavan opetuksen määrää.

Haluamme nostaa alueellisuuden näkyvästi esiin tanssioppilaitoksen toimintaan vaikuttavana olennaisena tekijänä, sillä vain harvalla tanssitoimijalla on yksi ns. keskuskoulu, jonne kaikki toiminta sijoittuu. Tanssikoulujen toiminta on pääsääntöisesti alueellista toimintaa hajasijoitusalueilla eri toimipisteissä. Tällöin toimintakustannuksia nostavat mm. soveltuvien tilojen vaikea saatavuus sekä pitkistä välimatkoista ja huonoista liikenneyhteyksistä aiheutuvat opettajien matkakustannukset. Pienillä paikkakunnilla osallistujamäärät voivat myös jäädä niin pieniksi ettei opetusta ole kannattavaa järjestää ilman tukea.

Taiteenalakohtaiset pedagogiset painotukset ja vaatimukset tulee ottaa huomioon vos-tunteja määriteltäessä ja tiedonkeruuta kehitettäessä. Olisi hyvä asettaa siirtymäaika, jolloin tiedonkeruun raportointia kehitettäisiin esim. tarkastelemalla yksilö- ja ryhmäopetuksen pedagogista merkitystä eri taiteenaloilla sekä luomalla mahdolliset kertoimet, joiden avulla esim. alueellinen kattavuus, lopputöiden määrä tai uusien oppilaiden määrä voisi kerryttää vuosittain harkinnanvaraista lisärahoitusta samaan tapaan kuin myönnettyjen vos-tuntien alitus (= käyttämättä jättäminen) otettaisiin huomioon laskennallisesti vähentävänä tekijänä vos-tuntien oppilaitoskohtaista määrää asetettaessa.

  1. Muutetaan pitkäaikainen, ns. 7 prosentin linjaus 0-1 prosentin linjaukseksi alkaen vuoden 2020 valtionosuuspäätöksiä koskien.

 

Kannatamme nykyisen ns. 7% linjauksen alentamista tietyin varauksin.

Ehdotamme esim. 2-3 vuotisen tarkastelujakson asettamista, jonka aikana vos-tunteja voi jäädä käyttämättä ilman sanktiota, mutta jos alitus on säännönmukaista, on selvää että vos-tuen määrää tulee tarkistaa.

Käyttämättömät tunnit voidaan esim. jakaa niille oppilaitoksille, joilla on vajausta vos-tunneissa. Toisaalta mikäli vos-tuntien määrä on jatkuvasti yli myönnetyn, tulee tukea vastaavasti voidaan tarkistaa myös toiseen suuntaan.

  1. Valmistellaan ministeriön linjaus, jonka pohjalta uusien koulutuksen järjestämislupien myöntäminen ja VOS-järjestelmän piiriin pääsy mahdollistuu (muiden koulutuksen järjestämisen edellytysten täyttyessä) kohtuullisella prosentuaalisella opetustuntimääräosuudella (ns. minimitason asettaminen) suhteessa koulutuksen järjestäjän antamaan kokonaistuntimäärään.

 

Kannatamme uusien koulutuslupien myöntämistä kevennetyllä opetustuntimäärällä tietyin varauksin.

Minimitason tulee koskea sekä yleistä että laajaa oppimäärää, ja taso tulee asettaa kumpaankin oppimäärään erikseen. Tuen tulee kehittyä toistaiseksi voimassa olevaksi ja todellista tuntimäärää vastaavaksi.

Selvityksen huomio yleisen oppimäärän rahoitustarpeesta onkin keskeinen kehittämiskohde tanssin taiteen perusopetuksen kannalta. Tanssikoulujen rahoituspohja perustuu suurelta osin oppilasmaksuihin, joten tanssikoulut tarvitsevat laajaa asiakaspohjaa. Näin ollen opetustarjonnan tulee vastata ajan ilmiöitä ja avata eri reittejä tanssiharrastukseen pariin.

Yleinen oppimäärä on haja-asutusalueilla usein ainoa väylä päästä opetussuunnitelmaperusteisen tanssinopetuksen pariin. Lisäksi yleinen oppimäärä tarjoaa yhtä lailla oppilaitoksille väylän opetuksen kehittämiseen kuin laaja oppimäärä. Se myös lisää oppilaan valintamahdollisuuksia, tuottaa hyvinvointivaikutuksia laajan oppimäärän lailla ja ylläpitää alueellista kulttuuritarjontaa.

  1. Ehdotan, että taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestämisluvan myöntäminen ei ole tulevaisuudessa sidoksissa siihen, että valtionosuus (57%) kattaisi lähes 100 prosenttia toteutuneesta taiteen perusopetuksen opetustuntimäärästä, vaan koulutuksen järjestäjä voisi saada myös osittaista tukea annettuun opetustuntimäärään.

 

Kannatamme ehdotusta tietyin varauksin.

Pidämme nykyistä 57% tukea oppilaitoksen toiminnan kannalta miniminä.

Mikäli vos-järjestelmään olisi mahdollista tulla sisään ns. pienemmällä rahoituksella, tulisi tämän koskea sekä yleistä että laajaa oppimäärää. Pienempi rahoitusmäärä voi olla ainoastaan määräaikainen, ei toistaiseksi voimassaoleva, eikä voi sulkea pois rahoituksen kasvattamista seurannan ja raportoinnin jälkeen. Tietyn ajanjakson jälkeen oppilaitos siirtyisi prosentuaalisesti korkeamman tuen tasolle mikäli kriteerit täyttyvät. 

  1. Ehdotan, että kaikki taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestämisluvat myönnetään uudelleen. Lupa myönnetään hakemuksen perusteella, noudattaen yhtenäisiä kriteerejä sekä uusille hakijoille että vanhoille luvanhaltijoille.

 

Emme kannata ehdotusta.

Taiteen perusopetuslaki edellyttää jatkuvuutta eikä ole syytä heikentää olemassa olevien vos-koulujen toimintaa. Kaikkien lupien uudelleen hakeminen olisi erittäin työllistävä niin ministeriölle kuin koko ao. taiteenalan kentällekin. Uskomme kriteerien olleen riittävät lupien myöntämisvaiheessa. Sen sijaan tulisi keskittyä uusien lupien rahoituksen, myöntökriteerien ja raportoinnin kehittämiseen. Kaikilta taiteen perusopetuksen toimijoilta tulisi jatkossa edellyttää yhtäläistä raportointia. 

  1. Selkeytetään koulutuksen järjestämislupaan liittyvää hakuprosessia ja ohjeistusta. Tarkastellaan koulutuksen järjestämisluvan haku- ja muutosprosessiin liittyviä kustannuksia.

 

Kannatamme ehdotusta.

Kannatamme hakuprosessin selkeyttämistä. Haun tulisi olla maksuton niille kouluille, jotka eivät lupaa saa. Uusien lupien haku tulisi olla jokavuotinen. Tanssinopetuksen laadukkuus ja kentän todellinen tarve vos-tukeen selviää vain toistuvan haun kautta. 

  1. Ehdotan, liittyen ehdotukseen 5 ja 6, että vanhojen luvanhaltijoiden lupahakemusten käsittely on maksutonta ja että hintaa uusien koulutuksen järjestämislupien sekä järjestämislupiin tehtävien muutosten osalta lasketaan nykyiseen verrattuna.

 

Kannatamme ehdotusta tietyin varauksin.

Emme kannata vanhojen lupien avaamista. Ehdotamme, että uutena myönnettyjen lupien osalta vain luvan saaneilta peritään kohtuullinen maksu. Mikäli lupaa ei myönnetä, ei hakijalta myöskään peritä maksua.

  1. Ehdotan käynnistettäväksi laajapohjaisen valmistelun monivuotiseen rahoitusmalliin siirtymiseksi sekä moninaisemman kriteeristön luomiseksi taiteen perusopetuksen valtionrahoituksen jakamiseksi. Tässä valmistelussa ja siirtymässä tulee olla työryhmällä ja yhteistyöllä keskeinen rooli.

 

Kannatamme monivuotista rahoitusmallia ja monialaisen työryhmän perustamista.

Kannatamme laajapohjaista valmistelua ja kriteeristön luomista. Työryhmässä tulee olla kaikkien taiteenalojen edustus. Työryhmässä tulisi asettaa kriteeristön lisäksi myös toiminnan kertoimet ja määritellä niiden vaikutus yksikköhintaan ja/tai vos tuntimäärään.

Monivuotisen rahoitusmallin suunnittelussa on otettava huomioon yksikköhinnan muodostumisen perusteet sekä oppilaitosten kustannusten alttius muutoksille. Ehdotamme erilaisia kertoimia osaksi tuen määräytymistä. Kertoimen perusteena voisivat olla esim. tilavuokrien määrä, alueellisuus, oppilasmäärä, toiminnan vaikuttavuus ja laatu, lopputöiden määrä, joista voisi saada kompensaatiota tilanteessa, jossa vos-tuntien vuotuinen vakiomäärä ylittyy tai alittuu.

Raportoinnin tulisi olla yksityiskohtaista sekä taiteenalojen kannalta yhdenvertaista. Taidelajiopetuksen, muiden tpo-oppituntien sekä oppilaiden määrän ja iän raportoinnin tulee olla yhdenvertaista ja vertailukelpoista. Raportoinnista tulee järjestää ohjaavaa koulutusta. Oppilaitosten rekisterijärjestelmiin tulee voida anoa harkinnanvaraista tukea.

Erilliset hankerahat tulee säilyttää. Ne tulisi kohdentaa siten että sekä vos-koulut että tuen ulkopuolella olevat oppilaitokset voivat hakea avustusmäärärahoja niin toimintaan kuin projekteihin eikä ainoastaan jompaankumpaan. Tanssioppilaitokset ovat riippuvaisia useista eri rahoituslähteistä, ja koulujen tarpeet ovat alueellisuuden vuoksi vaihtelevat ja yksilölliset.

  1. Ehdotan taiteen perusopetuksen kustannustietokeruun kysymysten kehittämistä niin, että jatkossa eritellään järjestämisluvan mukainen taiteen perusopetus, muu taiteen perusopetus ja muu maksullinen toiminta toisistaan selkeästi.

 

Kannatamme ehdotusta tietyin tarkennuksin.

Kannatamme ehdotusta ja kustannustietokeruun kysymysten selkeyttämistä ehdotetuilta osin. 45 min opetustuntien kirjaamisen ja raportoinnin tulisi olla samankaltaista kaikilla taiteenaloilla.

Selkeyttämistä kaipaavat myös esim. esiintymiskoulutuksen opetustuntien kirjaaminen ja vertailtavuus eri taiteenalojen kesken.

  1. Ehdotan, että kustannustietojen raportoinnin ymmärrettävyyttä, muiden selvitysten tekemistä, ja muiden valtion (erityis)avustusten hakuprosessia kehitetään ja tuetaan tarjoamalla työpajoja sekä julkaisemalla monimuotoista ohjaavaa materiaalia.

 

Kannatamme ehdotusta.

  1. Ehdotan, että mahdollinen työryhmä selvittää, miten olemassa olevia tietopalveluja ja tiedonkeruumuotoja, kuten Vipunen (http://vipunen.fi) ja Koski (http://opintopolku.fi) sekä Virvatuli-itsearviointimallia (www.artedu.fi) voidaan hyödyntää ja millaisia resursseja niiden toteuttamiseen tarvitaan.

 

Kannatamme ehdotusta. 

  1. Ehdotan taiteen perusopetuksessa keskeisesti vaikuttavien liittojen tuen yhdenmukaistamista sekä TPO-liiton yleisavustuksen vakiinnuttamisen sille tasolle, että se mahdollistaa kahden kokopäiväisen henkilön palkkaamisen.

 

Kannatamme ehdotusta.

Suomen Tanssioppilaitosten liitto STOPP ry:n tämänhetkinen talous ei mahdollista kokopäiväisen kuukausipalkkaisen toiminnanjohtajan palkkaamista.

  1. Ehdotan, että taiteen perusopetuksen opetustunnin keskimääräisen yksikköhinnan alin mahdollinen taso, 74,92 euroa, nostetaan samalle alimman mahdollisen korvausmäärän tasolle kuin kansalaisopiston opetustunnin yksikköhinta,  82,91 euroa.

 

Kannatamme ehdotusta tietyin tarkennuksin.

Kannatamme ehdotusta sekä yleisen että laajan oppimäärän osalta.

  1. Ehdotan, että sekä OKM:n myöntämien, että OPH:n hallinnoimien taiteen perusopetukseen kohdistettavien valtionavustusten kokonaissummaa kasvatetaan nykyisestä 1,45 miljoonasta 2 miljoonaan euroon ja näiden kohdentumista sekä erityisalueittain, että painottumista yleisen ja laajan oppimäärän välille tarkastellaan säännöllisin väliajoin.

 

Kannatamme ehdotusta.

Kohdentumisen ja painotuksien toteamiseksi on olennaista kehittää kustannustietokeruuta sekä saatujen tietojen raportointia ja vertailtavuutta eri taidealojen välillä. Kunkin taidealan saaman tuen tulee vastata alan volyymiä. Myös harkinnanvaraiset ja projektikohtaiset tuet tulee säilyttää.

  1. Ehdotan, että valtionvarainministeriön kunnille myöntämä asukaskohtainen VOS siirretään OKM:n hallinnoitavaksi ja päätettäväksi ja taiteen perusopetukseen tarkoitettu rahoitus kohdennetaan TPO:hon (https://vm.fi/kunnan-peruspalvelujen-valtionosuus). Tämän rahoituksen saaminen edellyttäisi kunnilta suunnitelman esittämistä siihen, kuinka taiteen perusopetuksen kokonaisuus tullaan järjestämään. Kunnat hyväksyisivät edelleen paikalliset opetussuunnitelmien perusteet ja vastaisivat oman koulutuksen järjestämislupansa alla toteutuvan taiteen perusopetuksen lainmukaisuudesta.

 

Kannatamme ehdotusta.

OKM:n roolia taiteen perusopetuksen kuntarahoituksen hallinnoinnissa sekä kuntakohtaisen suunnitelmallisuuden laadunvalvonnassa on perusteltua kasvattaa. OKM:n tulee varmistaa, että taiteen perusopetukseen osoitettu tuki todella käytetään taiteen perusopetuksen järjestämiseen ja toteuttamiseen.

  1. Ehdotan kunnille myönnettävän asukaskohtaisen valtionosuuden taiteen perusopetuksen euromääräisen laskennallisen perusteen tuplaamista (esim. vuoden 2019 osalta 1,4 euroa/asukas korottamista 2,8 euroon/asukas).

 

Kannatamme ehdotusta.

  1. Liittyen ehdotukseen 15 ehdotan, että järjestämisluvat myönnetään jatkossa erikseen myös kunnille. Samoin kuin ehdotan, että yksittäiset koulutuksen järjestämisluvat (muut kuin kunnat) siirtyvät malliin, jossa järjestämislupia ja uusia lupia koulutuksen järjestämiseen hyväksytään tietyin väliajoin, ehdotan että myös kuntien tulisi hyväksyttää yleiset, koko taiteen perusopetuksen mahdollisesti kattavat suunnitelmansa opetuksen järjestämiseen ja rahoittamiseen ministeriöllä. Tämä lisäisi myös tiedonkeruun kattavuutta välillisesti.

 

Kannatamme ehdotusta. 

  1. Riippumatta siitä, lisääntyykö taiteen perusopetuksen opetustuntikohtainen valtionosuusrahoitus, ehdotan ryhmäopetuksen lisääntyvää painottamista taiteen perusopetuksessa. Tämä on uudistus, jonka on tapahduttava kentän sisältä käsin painottaen uusinta tutkimustietoa sekä oppilaslähtöisyyttä.

 

Emme kannata ehdotusta sellaisenaan.

Ryhmäopetuksen painoarvon nosto yksittäisenä pedagogisena keinona ei ole perusteltua. Taiteen perusopetuksen tavoitteellisuus ja monipuolinen pedagogiikka edellyttävät sekä ryhmä- että yksilöopetusta. Kaikki ryhmäopetus on tavallaan myös yksilöopetusta. Mitä pidemmälle oppilas etenee opinnoissaan sitä enemmän korostuu opintojen yksilöllistäminen esim. tanssissa soolo-osuuksien harjoittelu esiintymisten yhteydessä tai valmistautumisessa tanssikilpailuihin.

Yksilö- ja ryhmäopetus eivät ole toistensa vastakohtia eikä ryhmäopetus ole oppilaslähtöisyyden synonyymi. Kumpaakin toimintatapaa tulee voida soveltaa taidealakohtaisin pedagogisin perustein.

Sen sijaan ryhmä- ja yksilöopetuksen raportointi 45-minuuttisina tulisi ohjeistaa mahdollisimman yksiselitteisesti, niin että ohjeet ovat sovellettavissa eri taiteenaloille yhtäläisellä, eri taiteenalojen ominaislaadun huomioonottavalla tavalla.

  1. Ehdotan, että kunnat ja valtio rahoittaisivat jatkossa pitkäjänteistä taiteen perusopetuksen tutkimusta. Selvitykseni perusteella totean, että tälle on akuutti tarve.

 

Kannatamme ehdotusta.

On olennaista saada kuvattua taiteen perusopetuksen vaikuttavuutta, sen kulttuurisia, kasvatuksellisia, terveydellisiä ja yhteisöllisiä merkityksiä. Taiteen perusopetus on olennainen osa suomalaisen taidekasvatuksen rakennetta, joka paitsi tuottaa taidetta ja ammattitaiteilijoita, kasvattaa taideyleisöä, myös työllistää ammattilaisia kaikilla taiteenaloilla, vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen ja luo hyvinvointivaikutuksia.

Selvityksestä esitettäviä huomioita, jotka eivät liity sellaisenaan mihinkään selvityshenkilön ehdotukseen

Kiitos selvityksen laatimisesta ja mahdollisuudesta antaa siitä lausunto. Pidämme selvitystä tarpeellisena ja tärkeänä avauksena taiteen perusopetusjärjestelmän kehittämiseksi onhan kyseessä myös kansainvälisesti katsoen ainutlaatuinen taidekasvatusjärjestelmä. Selvityksessä esitetyt huomiot ja ehdotukset ovat rakentavia ja tukevat toteutuessaan taiteenalojen yhdenvertaista saatavuutta.

Merkittävää on, että selvityksen ansiosta taiteen perusopetusjärjestelmän ainutlaatuisuus ja erityisyys ovat nousseet vahvasti esiin taidekasvatuksen kentällä, ja taiteen perusopetuksen olemassaolo kulttuurisena ja kasvatuksellisena voimavarana on tunnistettu.

STOPP ry:n hallitus on käsitellyt selvitystä kokouksissaan yhteensä neljä kertaa 1.2.-16.8.2019 välisenä aikana. Liitto on myös tiedottanut hankkeesta ja omista näkökannoistaan jäsenistölle sekä pyytänyt jäsenkouluja kommentoimaan selvitystä. Toisin sanoen tätä liiton lausuntoa on käsitelty ja valmisteltu laajasti.

Helsingissä 16.8.2019

Suomen Tanssioppilaitosten liitto STOPP ry

Kirjoita kommentti





Scroll To Top