– Olipa se rupeama, huokaisee porvoolaisen Taidetehtaan Tanssikoulun rehtori Hanne Kauppinen kolmen päivän kenraaliharjoitus- ja näytösputken päätteeksi.
Huokaus ei kuitenkaan ole uupunut tai toivoton – päinvastoin! Lavalle pääseminen, yleisön edessä esiintyminen ja yhteinen onnistuminen ovat olleet monin verroin hienompia kokemuksia kuin olisi voinut odottaa. Muutaman poikkeusvuoden jälkeen jo pelkkä lavalle nouseminen on saanut lisää tunnelatausta ja jokaista hetkeä on oppinut arvostamaan. Tanssioppilaat ovat suorastaan hihkuneet ilosta ja onnesta, mutta samaa tunnemyrskyä on koettu opettajien ja yleisönkin puolella.
Tanssioppilaitoksissa kevät on perinteisesti näytösten, esiintymisten ja tapahtumien aikaa. Sosiaalinen media paljastaakin tämän kevään olevan melkoisen vauhdikas. Upeita kuvia ja odotuksen tunnelmaa kantautuu eri puolilta Suomea. Ihan niin kuin ennenkin – ei vain juuri pariin edelliseen vuoteen.
Korona-aikana esiintymistoiminta on ollut monilla paikkakunnilla lähes jäissä. Mutta paljon on saatu aikaiseksikin, ei vain lavalla yleisön edessä. Kuluneet vuodet ovatkin korostaneet sitä, miten suuri merkitys esiintymisellä tanssijoille on. Tanssi kun on esittävää taidetta, ja esiintymiskokemus on vaikea luoda ilman yleisöä.
Uudenlaiset innovaatiot
Porvoossa korona-ajan haasteet tuottivat paljon uudenlaisia ideoita, joista moni jää elämään jatkossakin. Tanssikoulussa muistetaan kiittää myös Business Finlandin sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön tuet tämän työn tukena.
– Joskus tuntuu, että olen parhaimmillani kriisien keskellä ja niitähän tässä on riittänyt, Hanne Kauppinen nauraa.
Tanssia ja esiintymistä lähdettiin korona-ajan rajoitusten myötä Porvoossa tutkimaan ihan uudenlaisista näkökulmista. Pohdinnan tuloksena syntyi esimerkiksi kolme kuunnelmatyyppistä tanssiin johdattelua, joita voidaan jatkossa hyödyntää hyvinkin erilaisten yleisöjen kanssa. Kuunnelmien toteutuksesta vastasi tanssinopettaja Emmi Hahto. Uraa uurtavaa tanssitoimintaa kehitettiin geokätköilytyyppisillä luontoon sijoitetuilla tansseilla. Suurin osa reitin kohteista sijoittuivat turistien ihailemiin kohteisiin, mutta tutustutti myös hieman vieraampiin paikkoihin. Tällanen ”Geocaching / Travelling thru art” antoikin ryhmille mahdollisuuden tutustua ympäristöön ihan uudenlaisin silmin ja sen jälkeen tarjota vastaavaa kokemusta myös yleisölle.
– Tällaista osallistavaa tanssirataa voisi kehittää paljon eteenpäinkin. Nyt päästiin kuitenkin alkuun.
Perinteisintä esiintymiskokemusta Taidetehtaan oppilaat saivat näyteikkunaesityksistä.
Tanssia näyteikkunassa
– Saimme solmittua yrittäjän kanssa sopimuksen näyteikkunaesityksistä, joita olikin sitten useampi, Hanne Kauppinen kertoo. Näyteikkunatilat saatiin mikitettyä, äänentoistot onnistumaan ja käsiohjelmatkin löytyivät kauppakujan varresta QR-koodin takaa. Myös taiteellisesti toiminnasta tuli kunnianhimoista, sillä näyteikkunaesityksiin saatiin yhteistyössä säveltäjä Miro Mantereen kanssa luotua n. 30 minuutin yhtenäinen kokonaisuus.
Näyteikkunassa tanssiminen tuntuikin niin hienolta, että nyt haaveissa on jatkaa samankaltaista toimintaa säännöllisemmin oman uuden salin ikkunan avulla.
– Haave ei ole vielä muuttunut toiminnaksi, mutta aikaahan on!
Pitkästä aikaa kotinäyttämöllä
Nyt Taidetehtaan tanssikoulun oppilaat ovat monen muun tanssioppilaitoksen tavoin vallanneet ”kotinäyttämönsä”. Avanti-salin lavalla tanssittiinkin kolmena peräkkäisenä toukokuun päivänä. Määrä on pienempi kuin aikaisempina vuosina, jolloin on tanssittu viisikin näytöstä.
– Korona-ajan vaikutukset näkyvät meillä vielä pitkään. Jopa kokonaisia ryhmiä on kuihtunut pois, kuvailee Hanne Kauppinen.
Onnen tunne ja upea yhteisöllisyyden tunne sen sijaan eivät ole kadonneet. Taukovuodet ovat vain vahvistaneet sitä ihanaa tunnemyrskyä, mikä onnistuneen näytöksen lopussa on havaittavissa.
– No onhan tämä nyt ihan mieletöntä!
Lue myös matkasta tanssin taiteen perusopetuksen oppilaasta tanssin ammattilaiseksi:
https://stopp.fi/stopp40-taiteen-perusopetuksesta-pohja-ammattiin/