STOPP40: Neljä kehityksen vuosikymmentä

Tänä vuonna 40-vuotisjuhliaan viettävä STOPP perustettiin kokoamaan yhteen tanssinopetusalan koulutuksen järjestäjiä. Tanssitaiteilijain liiton ja tanssipedagogien yhdistyksen ohelle kaivattiin selkeästi nimenomaan työnantajanäkökulmaa ja oppilaitosten verkostoa.
Suomen tanssioppilaitosten liiton perustamiskokous järjestettiin 4.4.1982 Suomen Tanssitaiteilijain liiton tiloissa. Paikalla olivat Ilmi Marttinen (Hämeenlinnan Liikunta- ja Balettikoulu), Kristiina Kostia ja Turo Mustakallio (Keravan tanssi- ja liikuntayhdistys ry), Leila Sillantaka, Göran Löfström ja Etti Suominen (Modernin tanssin kannatusyhdistys ry, Helsinki), Ritva Kuusinen-Schorin (Ritva Kuusisen balettikoulun kannatusyhdistys ry, Porvoo) sekä asiantuntijana Jukka Sariola.

 

Alusta alkaen selkeät tavoitteet

Tanssinopettajien työehtosopimukset ovat olleet merkittävässä roolissa alan kehityksen kannalta.

Uuden liiton suuntaviivat olivat heti alusta alkaen selkeät. Ensimmäisten sääntöjen mukaan Suomen tanssioppilaitosten liiton tarkoituksena oli toimia tanssioppilaitosten yhdyssiteenä ja etujärjestönä, valvoa alan järjestäytymistä ja työnantajan etua, edistää oppilaitosten toiminnan ammattitaitoa, seurata yleisemminkin tanssioppilaitosten näkökulmasta kulttuuripolitiikkaa ja tehdä tunnetuksi tanssioppilaitosten toimintaa ja tavoitteita.
– Suomessa oli liiton perustamisen aikaan hyvin erilainen henki kuin nyt. Tuolloin elettiin vielä hyvin politisoitunutta aikaa, Leila Sillantaka muistelee.
Liitto lähti tarmokkaasti toteuttamaan tarkoitustaan ja ensimmäinen tanssiopettajien työehtosopimus solmittiin jo vuonna 1984. Työehtosopimuksella onkin hyvin keskeinen rooli tanssinopetusalan ja vastaavasti tanssioppilaitosten työnantajataitojen kehityksessä. STOPP toimii edelleen muista taiteen perusopetuksen lajiliitoista poiketen yhtenä neuvotteluosapuolena tanssinopettajien työehtosopimuksessa.

 

Suuria kehitysaskelia

Vuodet ovat muovanneet tanssinopetuksen ja tanssioppilaitosten kenttää kovasti. Tanssin ammatillisen koulutuksen kehittyminen on muuttanut myös tanssioppilaitosten liiton toimintaa. Alkuvuosina tanssitaiteilijaliiton, tanssipedagogien yhdistyksen ja tanssioppilaitosten liiton opettajadiplomit ja ammattinäytteet loivat tärkeän rungon toiminnalle ja alan kehitykselle. Vastaavasti laki taiteen perusopetuksesta ja opetussuunnitelmatyö toivat liitolle aivan uudenlaisia tehtäviä.
– Vaikka laki taiteen perusopetuksesta ei sinällään muuttanut monenkaan oppilaitoksen toimintaa juurikaan, toi se hiljalleen mukanaan opetussuunnitelmatyötä ja liittotasollakin koottiin OPS-paketti, Leila Sillantaka kuvailee.
Laki taiteen perusopetuksesta toi myös koulujen toiminnan ympäristön tietoisuuteen ja nosti pitkäjänteisen tanssinopetuksen alalla tehdyn työn esille muiden taiteenalojen rinnalle.
– Sittemmin kehitys on ollut huimaa ja nykyinen monitaiteinen vuoropuhelu onkin ihan erilaista kuin se oli muutama kymmenen vuotta sitten, Leila Sillantaka jatkaa.

 

Kasvun aikaa

STOPP perustettiin 4.4.1982. Artikkelin kirjoittamishetkellä eletään siis jo viidettä vuosikymmentä.

Isoja kehitysaskeleita STOPP ry:n toiminnassa on myös otettu silloin, kun liitolle pystyttiin ensimmäistä kertaa palkkaamaan työvoimaa. Ensin palkkaa maksettiin sihteerille ja sittemmin toiminnanjohtajalle. Liiton ensimmäisenä toiminnanjohtajana työskenteli Ritva Norkia.
– Aikaisemmin liiton työt jaettiin hallituksen jäsenten kesken. Etenkin sihteerille saattoi tulla melkoinen työsarka, Leila Sillantaka kuvailee ja nostaa esiin Kristiina Kostian mittavan työn liiton toiminnassa.
Jäsenmäärä on kasvanut ensimmäisistä toimintavuosista huomattavasti. Vielä vuonna 1987 liittoon kuului 8 oppilaitosta eri puolilta Suomea, mutta seuraavana vuonna jäsenmäärä oli jo 19. Nyt nelikymppinen STOPP kokoaa yhteen 85 tanssioppilaitosta, joista 62 on liiton varsinaisia jäseniä ja 23 informaatiojäseniä. Varsinaisten jäsenten yhteisenä nimittäjänä on tanssin taiteen perusopetus, mutta muuten joukkoon mahtuu hyvin erilaisia oppilaitoksia erilaisista toimintaympäristöistä.

 

Vahvat verkostot

Nykyisellään liitto ei enää vastaa tanssinopettajien ammatillisen pätevyyden toteamisesta tai kokoa lähes ainoita yhteisesiintymismahdollisuuksia tanssioppilaitosten oppilaille. Liitossa ei myöskään laadita yleisiä oppilasmaksusuosituksia tai järjestetä mittavaa kansainvälistäkin kurssitoimintaa. Sen sijaan liitto toimii strategiansa mukaan jäsenoppilaitostensa sekä tanssin taiteen perusopetuksen liikkeenä ja äänenä.
Yhteistyötä tehdään aktiivisesti ja monipuolisesti hyvin erilaisten toimijoiden kanssa. Vuoropuhelu taiteen perusopetuksen eri liittojen kanssa on tiivistä ja yhteisenä tavoitteena on kehittää koko taiteen perusopetuksen toimintaedellytyksiä.
Koronavuodet ovat tiivistäneet myös liiton sisäistä keskustelua. Eri jäsenoppilaitokset kokoontuvat aikaisempaa tiiviimmin yhteiseen keskusteluun etäyhteyksien avulla, joka onkin vahvistanut alan verkostoitumista.
– Olen ajatellut, että vuosien aikana STOPPin rooli on ollut toimia ensin tienraivaajana, sitten yhdistäjänä, myöhemmin kehittäjänä ja vahvana vertaistuen verkkona, Leila Sillantaka miettii.
Hän tietääkin, mistä puhuu, sillä perustamiskokouksesta alkaen hän on ollut mukana STOPP ry:n toiminnassa.
– Liitolla on ollut tärkeä vaikutus omaan työhöni ja tietysti Helsingin tanssiopiston tarinaan. Liiton kautta olemme koko ajan olleet ajantasaisen tiedon äärellä ja mukana tapahtumissa.
Liiton kautta ovat syntyneet myös tärkeät verkostot.
– Hyvin mielelläni otan puhelimen käteen ja pohdin arjen pulmia kollegojen kanssa. Se on tosi tärkeää rehtorin melko yksinäisen työn keskellä, Leila Sillantaka hymyilee.

Lue myös kirjoitus tanssinopettajan työn muutoksista:
https://stopp.fi/stopp40-tanssinopettaja-on-tanssin-moniottelija/

Lue myös taiteen perusopetuksen merkityksestä tanssin ammattilaisten koulutuspohjana:
https://stopp.fi/stopp40-taiteen-perusopetuksesta-pohja-ammattiin/