TIINA RAJALA TOI BALETIN SEINÄJOELLE
Kuusi vuotta sitten eläkkeelle balettikoulustaan jäänyt Tiina Rajala ehti opettaa Seinäjoella yhtäjaksoisesti reilut neljäkymmentä vuotta. Vuodet olivat pääsääntöisesti antoisia ja menivät nopeasti, joskin vuosikymmenet muovasivat koko tanssialaa huomattavasti. Ja syntyihän sinä aikana myös koko ajatus taiteen perusopetuksesta. Melkoiset vuodet samanaikaisesti aitiopaikalla, mutta kiinni arjessa siis.
– Olen monesti sanonut, että oma koulu on helppo aloittaa, mutta sen siisti lopettaminen vaatii työtä. Tällä hetkellä olen kuitenkin tyytyväinen, että uskalsin tehdä lopettamispäätöksen. Ja onneksi se tapahtui ennen koronavuosia, Tiina Rajala hymyilee.
Tapaamme Tiina Rajalan kanssa Seinäjoella luovuttaessani hänelle Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry:n palkinnon tanssikasvatuksesta elämäntyönä. Kiitoksena arvokkaasta työstään Rajala saa teatterijärjestöjen keskusliiton kultaisen ansiomerkin.
Palkitsemisuutinen on samanaikaisesti ilahduttava, mutta myös hämmentävä asia. Hetken mietittyään Tiina Rajala toteaa:
– Nyt tulee sellainen olo, että tällä työllä on ollut merkitystä ihan oikeastikin.
Tätä mieltä ovat myös Suomen tanssioppilaitosten liitto sekä Rajalan sadat ja sadat oppilaat perheineen.
Mukana valtakunnallisessa kehitystyössä
Nyt kun työuran päättymisestä on jo muutamia vuosia, on Tiina Rajalan helpompi katsella ajanjaksoa kokonaisuutena. Vuosiin mahtui monenlaisia vaiheita, mutta usko tanssiin ja tanssinopetukseen ei kadonnut.
– Jos joskus oli vaikeaakin, niin oppilaat aina tulivat ja sitten me jatkettiin, Tiina Rajala miettii.
Seinäjoelta kotoisin oleva Tiina Rajala halusi perustaa balettikoulun nimenomaan kotikaupunkiinsa. Alusta alkaen opetuksen pääajatuksena oli keskittyä baletinopetuksen laadukkaaseen järjestämiseen. Kun laki taiteen perusopetuksesta tuli voimaan vuonna 1992, ei Tiina Rajala empinyt hetkeäkään.
– Totta kai halusin, että toimintamme on taiteen perusopetusta! Seurasin lain etenemistä ja alan kehitystä koko ajan ja oli ihan itsestään selvää, että tässä työssä me haluamme olla mukana.
Myös tanssioppilaitosten liitosta muodostui tärkeä tukipilari oman oppilaitoksen toimintaan.
– Olin myös tanssioppilaitosten liiton toiminnassa mukana alusta alkaen. Liitto toi tärkeitä verkostoja, neuvoja ja vertaistukea muuten välillä niin yksinäiseen työhön, Tiina Rajala kertoo.
Yhteistyön merkitys
Oman oppilaitoksen pyörittäminen on kovaa työtä. Työrooleja kertyy päivän mittaan monenlaisia.
– Paitsi että olin opettaja ja rehtori, olin myös koreografi, yrittäjä, sihteeri ja siivooja, Tiina Rajala kuvailee.
Tärkeänä asiana Rajala näkeekin oman rajallisuuden ymmärtämisen.
– Kaikkea ei tarvitse tai kannatakaan tehdä itse. Onneksi löysin meille taitavia koreografeja ja pystyin keskittymään muuhun työhön itse.
Seinäjoen balettikoulussa, joka myöhemmin nimettiin Seinäjoen Baletti- ja Tanssiopistoksi saatiinkin nauttia esimerkiksi Aime Leisin taidokkaista koreografioista. Toistakymmentä vuotta yksi vuoden kohokohdista oli jouluinen Pähkinänsärkijä-baletti Seinäjoen kaupunginteatterin lavalla.
– Oli ihanaa seurata oppilaiden kehitystä ja kuinka he odottivat aina seuraavaa roolia Pähkinänsärkijästä. Keväisin esitimme Coppeliaa ihan viimeiseen vuoteen asti.
Erilaisista yhteistyökuvioista löytyy lukuisia hauskoja esimerkkejä. Niin kuin sekin kerta, kun Tiina Rajala keksi pyytää ammattikoulua Turussa valmistamaan lavasteet, jotka sitten lopulta toisten ammattikoululaisten toimesta kuljetettiin Turusta Seinäjolle. Ennakkoluulottomuudelle ja kekseliäisyydelle on ollut tarvetta, mutta niitä Tiina Rajalalla on onneksi riittänyt.
Oppilaat voimavarana
Tanssinopettajalla voi olla hyvin suuri vaikutus oppilaansa elämään. Tiina Rajalalla on itselläänkin ollut monia tärkeitä opettajia, mutta kenties kaikkein merkittävimmät sanat lausui Klaus Salin.
– Muistan hyvin, kun Klaus Salin sanoi minulle, että sinusta Tiina tulisi taitava tanssinopettaja. Se tuntui tärkeältä ja ohjasi tanssiani oikeaan suuntaan.
Muita merkittäviä nimiä ovat esimerkiksi Irja Koskinen, Marita Ståhlberg tai myöhemmin Liisa Palin, jonka kanssa Tiina Rajala teki paljon yhteistyötä Vaasassa.
– Myös kollega voi olla merkittävä opettaja.
Tanssinopettajan ja -oppilaan suhteen Tiina Rajala näkeekin ihan erityisenlaisena. Opettaja-Tiinalle tanssioppilaista tuli voimavara, joiden takia ja kanssa työtä tehtiin.
– Tanssi on ennen kaikkea kohtaamista ja siksi se on myös ihmissuhdetyötä.
Oppilaan ja opettajan välinen suhde voi tanssinopetuksen parissa olla hyvinkin pitkä ja ehkä osittain siksi se myös kantaa aikuisiälle asti. Oppilaiden erilaisia urapolkuja on ollut kiinnostavaa seurata myös varsinaisen opetussuhteen päätyttyä.
– Eläkkeelle jäätyäni huomasinkin, että olen tottunut viettämään aikaa lasten ja nuorten kanssa. Työn päätyttyä melkein jouduin opettelemaan ikäisteni kanssa seurustelua, Tiina Rajala naurahtaa.
Tiina Rajala perusti Seinäjoen balettikoulun (myöhemmin Seinäjoen Baletti- ja Tanssiopisto) vuonna 1974 ja työskenteli oppilaitoksessa johtavana opettajana yhtäjaksoisesti vuoteen 2015. Rajalan oma laji on baletti, mutta heti alusta alkaen hän panosti oppilaitoksen laaja-alaiseen opetukseen myös modernin tanssin ja nykytanssin saralla. Tiina Rajalan pitkäjänteinen ja laadukas tanssinopetustyö nosti Seinäjoen yhdeksi merkittävimmistä suomalaisista tanssikaupungeista. Oppilaitoksesta on reilun 40 vuoden aikana ponnistanut lukuisia tanssin ammattilaisia ja harrastajia.
Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry haluaa osoittaa Tiina Rajalalle Teatterialan keskusjärjestön kultaisen ansiomerkin osoituksena ja kiitoksena elämäntyönä tehdystä tanssikasvatuksesta.
Lue vuoden tanssikasvattajien Solveig Ekholmin ja Noora Kuurneen haastattelu:
https://stopp.fi/artikkelit/noyryytta-herkkyytta-ja-erikoisiakin-ideoita/
Lue myös tanssinopettajan työhön vuosien varrella liittyneistä – nyt jo huvittaviltakin tuntuvista – ilmiöistä:
https://stopp.fi/blogikirjoitus/juomatta-tanssimaan-ja-muita-tanssinopetukseen-liittyvia-ilmioita/
