Lapsuuden naapurini kertoi usein ylpeänä siskonsa asuvan samalla kadulla, jolla laulajana tunnettu Pasi Kaunistokin oli joskus asunut. Jos muistan oikein, eivät sisko ja laulaja olleet tuttuja keskenään. Kosketuspinnaksi riitti sukulaisen postinumeroyhteys, jonka seurauksena naapurini seurasi Pasi Kauniston edesottamuksia suurella mielenkiinnolla.
Omakohtainen kokemus teki naapuristani Pasi Kauniston musiikin puolestapuhujan. Tulokset kantavat edelleen, vuosikymmenten päästä. Naapurini ansiosta jopa minä, viereisen asunnon pikkutyttö, tiedän Pasi Kaunistosta yhtä sun toista ja pysähdyn ajatusketjun äärelle aina kuullessani radiosta komean tulkinnan kappaleesta ’Koskaan et muuttua saa’.
Vaikka naapurini puheet ovat monesti naurattaneet jälkikäteen, en voi väheksyä sitä tunne- ja merkityssuhdetta, jonka näennäisesti olemattomalta tuntunut yhteys laulajaan loi. Ja jos totta puhutaan, olen miettinyt asiaa viime aikoina melko paljon. Olen tosin pohtinut merkityssuhteen luomista vaikuttamistyön näkökulmasta Pasin ja naapurini yhteyden sijaan.
Mennyt viikko toi jälleen poliitikot ja muut alueen vaikuttajat taidekouluihin. Luovuutta politiikkaan -kampanja järjestettiin nyt jo neljättä kertaa ja mukana oli ennätysmäärä kouluja ja vierailijoita. Some on täyttynyt upeista tunnelmakuvista ja päivityksistä, jotka ovat kuitenkin vain pintaraapaisu niistä kokemuksista, joita viikko synnytti.

Taiteen perusopetuksen oppilaiden suusta tulleet tarinat ja ihmisten kohtaamiset luovat juuri niitä omakohtaisia kokemuksia, merkityksiä ja tunteita, jotka jäävät mieleen. Kampanjaviikon ansiosta koulussa vierailleella poliitikolla on tästä lähtien olemassa jonkinlainen omakohtainen suhde taiteen perusopetukseen, joka vaikuttaa hänen huomioihinsa ja ajatuksiinsa hänen kuullessaan tai jopa päättäessään seuraavina kertoina taiteen perusopetuksen asioista.
Kokoonnuimme isolla porukalla tammikuussa Ouluun taiteen perusopetuspäiville. Onnistuneiden päivien ja hienon ohjelman joukosta yhdeksi kirkkaimmista muistoista ja oivalluksista jäi paneelikeskusteluun osallistuneen Oulun taidekoulun oppilaan Miska Niinimäen ajatukset taiteen perusopetuksesta. Puhuessaan itseluottamuksensa kehittymisestä Miska sai koko yleisön kuuntelemaan. Luulenpa, ettei Miska osaa aavistaa, kuinka paljon hän puheellaan vaikutti vuorostaan positiivisesti kuulijakuntansa itseluottamukseen.
Me opettajat, rehtorit ja toiminnanjohtajat kerromme mielellämme oppilaiden itseluottamuksen kehittymisestä. Vaikka asia on totta, emme koskaan saa sille samanlaista painoarvoa kuin oppilas, joka asiasta kertoo. Ja juuri siksi Luovuutta politiikkaan -kampanjaviikolla on paikkansa.
Enpä olisi koskaan uskonut kirjoittavani työtehtävissä Pasi Kaunistosta tai varsinkaan lapsuuden naapuristani Onnista. Näin kuitenkin kävi – niin suuri ja kauaskantoinen vaikutus on jopa naapurin siskon etäisillä tunnepitoisilla merkityssuhteilla.
Vaihtuvat päivät, pois leikit nuo jäivät
Mut koskaan et muuttua saa
Vuodet niin kulkee, ne paljon pois sulkee
Mut koskaan et muuttua saa
(Pasi Kauniston vuonna 1969 läpimurtoiskelmäksi muodostuneen kappaleen ’Koskaan et muuttua saa’ on sanoittanut Juha Vainio ja säveltänyt Hubert Ballard ja Guy Boyer.)
Milla Malmberg
Toiminnanjohtaja, STOPP ry
Lue myös Milla Malmbergin blogikirjoitus:
https://stopp.fi/tanssien-tasolta-toiselle/



