Vain silmänräpäys sitten olin innokas, lukioikäinen tanssin harrastaja. Osallistuin aktiivisesti ja monipuolisesti kotiseutuni tanssinopetukseen ja pääsin mukaan erilaisiin projekteihin ja esityksiin. Opettajani puhui usein siitä, miten tanssikoulumme opetus oli taiteen perusopetusta, tasolta toiselle etenevää tanssinopetusta. Asia oli opettajalleni tosi tärkeä ja hän teki paljon työtä sen eteen, että meillä pienellä paikkakunnalla päästiin heti mukaan uuden lain mukaisen toiminnan äärelle.
Taiteen perusopetus kuulosti arvokkaalta ja hienolta, ja ajatus tasolta toiselle etenemisestä motivoi minua harjoittelemaan entistä enemmän. Olen tosi onnellinen siitä, että pääsin mukaan heti alusta uuden koulutusmuodon alkumetreille, ja uskon sen määrittäneen merkittävästi myös tulevaa työuraani.
Lukioikäisestä alkaen olen toistellut niin itselleni kuin monelle ulkopuolisellekin mantraa tasolta toiselle etenemisestä, sillä siinä on mielestäni koko taiteen perusopetuksen ydin.
Kun pohdin tanssinopettajan roolissa opetuksen tavoitteita, tanssituntien sisältöjä tai jopa yksittäisiä sarjoja ja harjoituksia, pidän mielessäni ajatuksen tasolta toiselle etenevästä opetuksesta. Nostan asian esiin avatessani tuntien tavoitteita vanhemmille, kootessani arviointimateriaalia tai jopa suunnitellessani oppilasnäytöskoreografiaa. Pallot, huivit, paikkamerkit, patjat ja valitut musiikit ovat vain lisämauste tässä työssä – siitä huolimatta, että juuri ne jäävät helposti näkyvimpänä osana oppilaiden ja vanhempien mieleen.
Mutta vaikka perusajatus on pysynyt samana, ovat taiteen perusopetuksen käytännöt muuttuneet vuosien aikana valtavasti. Kun lukiolaisena pääsin mukaan taiteen perusopetuksen maailmaan, opetussuunnitelmaksi riitti hyvin yksinkertainen ja lain tekstiä mukaileva asiakirja. Nuorena opettajana 2000-luvun alkuvuosina pääsin mukaan ihmettelemään laajan ja yleisen oppimäärän opetussuunnitelmien perusteita, ja ennen kaikkea rakentamaan niiden puitteisiin ja tuntimääriin soveltuvaa rakennetta tanssinopetuksen arkeen. Alku tuntui haastavalta, mutta opetus solahti rakenteiden viidakkoon pienen jumpan jälkeen yllättävänkin helposti.
Olin tiiviisti mukana uusien opetussuunnitelmien perusteiden (2017) taustatyössä sekä siitä seuranneessa opetussuunnitelmatyössä. Alun vastustuksen jälkeen huomasin kenttämme mukautuvan uusiin tuntimääriin ja kehittävän toimintaa eteenpäin. Aluksi haastavilta tuntuneet uudistukset käännettiin voitoksi ja tanssinopetus kehittyi entisestään. Jälkeenpäin pystyin oivaltamaan, kuinka näistä kehitysaskelista luotiin pohjaa koronavuosien opetustyölle, joista niistäkin sitten selvittiin, vaikka usein mahdottomalta tuntuikin.
Nyt olemme taas uuden äärellä. Taiteen perusopetuksen lainsäädännön ja rahoitusjärjestelmän kokonaisuudistus on tapahtumassa juuri nyt. Muutos tuntuu samaan aikaan odotetulta ja innostavalta, mutta myös pelottavalta ja ahdistavalta. Edellisistä opetussuunnitelmien perusteiden mukanaan tuomista uudistuksista on vielä melko vähän aikaa, eikä tässä ajassa tanssioppilas ole voinut ehtiä käydä koko taiteen perusopetuksen oppimäärää kunnolla läpi. Niin tanssikoulut kuin oppilaatkin elävät siis siirtymäajasta toiseen.
Vielä emme tiedä tarkasti, mitä tuleman pitää. Lausuntokierroksella syyskuun loppuun asti oleva ehdotus uudeksi laiksi sisältää paljon uudenlaista pohdittavaa ja ajateltavaa. En epäile hetkeäkään, ettemmekö me tanssikoulujen kentällä taipuisi uudistukseen tälläkin kertaa. Mitä luultavimmin tartumme alun vastustuksen ja epäilyn jälkeen toimeen, ja muutaman vuoden kuluttua huomaamme kehittäneemme jotakin uutta ja innostavaa. Mutta niinkuin ennenkin, tarvitsemme muutostyöhön aikaa, tukea ja selkeyttä. Onneksi meillä on olemassa tukenamme aktiivinen ja viisas tanssikoulujen verkosto, josta iloitsin jälleen kerran toissapäivänä lakiuudistusaamukahvien merkeissä.
Juuri nyt on maltettava odottaa. Ehdotus on vasta ehdotus, ei lopullinen laki. Ennen opetussuunnitelmien perusteita emme ole käytännön tasolla muutoksen äärellä. Juuri nyt on aika siis virittää ajatus muutokselle ja valmistautua kehitystyöhön, mutta vain valmistautua.
Ja ennen kaikkea nyt on aika keskittyä olennaiseen eli tanssiin. Vaikka laki, opetussuunnitelmien perusteet, koulukohtaiset opetussuunnitelmat ja toimintaolosuhteet muuttuvat, perusasia säilyy: taiteen perusopetus on tasolta toiselle etenevää opetusta.
Milla Malmberg
Toiminnanjohtaja, STOPP ry.
Lue myös Milla Malmbergin blogikirjoitus:
https://stopp.fi/tanssia-ihan-kaikille-ajatuksia-tanssin-taiteen-perusopetuksen-taloudellisesta-saavutettavuudesta/
