Ihan alun perin turkulainen Marjo Tuominen harrasti taitoluistelua ja baletti tuli mukaan viikko-ohjelmaan taitoluistelijoiden oheisharjoittelun myötä. Baletti tuntui heti alusta alkaen mielekkäältä ja opettajana toiminut Mirja-Liisa Herhi kannusti Marjoa tanssimaan. Lopulta olikin tehtävä valinta kahden vaativan harrastuksen välillä ja sen myötä tanssista tuli yhä tärkeämpi osa Marjon elämää. Baletin ohelle tuli jazztanssi ja muita tanssilajeja, mutta ennen kaikkea Marjoon tarttui Mirja-Liisa Herhin opetuksessa palo ja opettamisen kipinä.
– Kuljin mukana opetustyössä ja olin mukana Turun Seudun tanssiyhdistyksen toiminnassa. Ammatinvalintaakaan ei lopulta tarvinnut miettiä sen enempää.
Haave baletinopettajuudesta
Vaikka tanssiminen itsessään oli innostavaa, halusi Marjo alunperinkin nimenomaan opettajaksi. Äidin kertoman mukaan Marjo oli jo pikkulapsena nähnyt televisiossa balettiohjelman ja oli todennut haluavansa olla joku päivä baletinopettaja, koska ”se olisi aivan ihanaa!”. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen tanssinopettaminen alkoi kiinnostaa yhä enemmän. Hän suoritti lastentanssiopintoja Kajaanissa ja valmistui Helsingin teatterikorkeakoulun tanssitaiteen opettajan täydennyskoulutuksesta 1994.
– Työnteon ja koulutusten yhdistelmä loivat pohjan opetustyölle, Marjo Tuominen pohtii.
Pitkä ura Turussa
Marjo Tuominen työskentelee tällä hetkellä Turun Seudun Tanssioppilaitoksen apulaisrehtorina sekä baletinopettajana. Työ on muotoutunut vuosien aikana paljon, mutta samalla askelmerkit ovat olleet hyvin suoraviivaiset.
– Olen ollut mukana tanssioppilaitoksen eri vaiheissa ihan sieltä alusta saakka ja nähnyt sekä koulun että koko alan kehityksen.
Samassa toimintaympäristössä työskentely tuo tanssinopettajan työhön ihan oman värinsä. Tuttu tanssinopettaja voi seurata lapsen ja nuoren kasvua pitkäänkin. Työtä voidaan jatkaa jopa sukupolvesta toiseen, omien oppilaiden lasten kanssa.
Nykyisin Marjo työskentelee baletinopettajana, mutta pitkään hän opetti myös lastentanssia. Molemmat lajit ovatkin aina tuntuneet tärkeiltä ja rakkailta. Vuosien aikana hän on ehtinyt opettaa hyvin eri-ikäisiä lapsia ja nuoria, ja kaikkien ikäryhmien kanssa työ on tuntunut mielekkäältä.
– Onhan se hienoa, kun saa nähdä innostuksen ja palon tanssia kohtaan syttyvän. Ja kun saa seurata lasten ja nuorten kehitystä ja kasvua!
Tanssinopettajan työ muuttuu
Vaikka työ on osaltaan pysynyt samana, on siinä tapahtunut myös paljon muutoksia. Itse opetustyö on nykyisin hyvin erilaista kuin muutama kymmenen vuotta sitten.
– Olen aina ollut melko tarkka, tiukkakin opettaja, mutta tämän päivän hengessä opetustyylini on muuttunut joustavammaksi.
Myös tanssinopetuksen sisältö ja tieto ovat osaltaan muuttuneet. Lapset ovat niin ikään erilaisia ja tanssinopettaja kohtaa työssään hyvin erilaisia ryhmänhallintahaasteita kuin ennen.
– Maailman muuttuvat tilanteet heijastelevat oppilaiden käytökseen.
Opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutuksen kokonaisvaltaisuus on kuitenkin pysynyt samana. On tärkeää kohdata lapsi tai nuori aidosti ja välittäen.
– Koen, että tanssinopettajan on oltava kiinnostunut nuorten elämästä. Joskus tanssinopettaja voi olla se ainoa aikuinen nuoren elämässä, joka kysyy, mitä kuuluu.
Opettajalla on merkitystä
Marjolla on myös omakohtainen kokemus siitä, miten tanssinopettajalla voi olla parhaimmillaan elämää mullistava ja kannatteleva merkitys. Tanssinopettajan ja tanssioppilaan välinen suhde on hyvin kokonaisvaltainen ja se voi kestää vuosia.
– Ihan valtavat kiitokset Mirja-Liisalle! Olen saanut niin hyvän pohjan työlleni nimenomaan hänen kauttaan.
Maailman muuttuessa Marjo Tuominen näkee taiteen perusopetuksen merkityksen laadukkaana ja systemaattisena koulutusmuotona.
– Toivon, että tanssin asema ja pirstaleinen tanssikenttä vakiintuisi. Tanssinopetus luo hienon, turvallisen ja ennen kaikkea laadukkaan jatkumon, jolla on arvoa!
Marjo Tuominen palkittiin torstaina 14.11.2024 Suomen tanssioppilaitosten liitto STOPP ry:n Vuoden tanssikasvattajan palkinnolla.
Lue myös syksyllä 2024 elämäntyöpalkinnon saaneen Teija Häyrysen ajatuksia tanssista ja tanssinopettajuudesta:
https://stopp.fi/tanssikasvatus-elamantyona-palkittu-teija-hayrynen-tanssi-on-unohdettu-voimavara/